Kattavat tietotekniikan palvelut

Kotiverkkoon yhdistettäviä viihde-elektroniikkalaitteita tulee markkinoille - ja koteihin - jatkuvasti lisää. Ne liitetään langattomasti tai langallisesti kodin verkkoon ja sitä kautta myös internetiin. Kotiverkossa ja netissä olevien laitteiden määrä on lisääntynyt kuin varkain.

Laitehankintojen mukana moniin koteihin on kertynyt melkoinen kokoelma erilaisia johtoja

Internet-yhteyttä av-laitteet tarvitsevat muun muassa päivityksien lataamiseen sekä lisäominaisuuksien ja uusien ohjelmaversioiden hakuun. Jos laitteen voi yhdistää nettiin, laitevalmistaja lähes olettaa että niin myös tehdään, ja käyttää usein pelkästään Internetiä korjauksien jakelukanavana niin, että laitteet osaavat itse käydä hakemassa uudet ohjelmaversiot valmistajan sivuilta.

Myös laitteita käyttävät mediat olettavat, että nettiyhteys on olemassa: enää ei pelejä julkaista kokonaan valmiina, vaan pelit kiirehditään markkinoille tietäen, että nykyaikaisilla pelikonsoleilla pelien päivitykset ja (myös maksulliset) lisäosat voi käydä lataamassa verkosta, verkkopeleistä puhumattakaan.  Bluray-elokuvalevyissäkin on oma verkkopäivitysmahdollisuutensa, jolla verkosta voi käydä hakemassa elokuvalevyyn lisäominaisuuksia jotka tallettuvat bluray-soittimen flash-muistiin tai kiintolevylle.

Kodin omat mediasisällöt yleistyvät

Digitaaliset valokuvakehykset olivat muutaman vuoden takainen joululahjahitti: valokuvakehys oli pieni lcd-ruutu, johon pystyi liittämään suoraan kameran muistikortin tai usb-tikun ja selaamaan sitä kautta vaihtuvia itse otettuja valokuvia. Nyt kodin televisio on korvannut erilliset valokuvakehykset. TV:seen voi niinikään liittää usb-tikulla tai muulla muistikortilla olevat valokuvat ja katsoa niitä isompina ja tarkempina.

Jotkut televisiomallit voi myös kiinnittää kotiverkkoon, jota kautta ne löytävät valokuva-arkistot myös kodin mediapalvelimelta. Valokuvien lisäksi mediapalvelimella voi säilyttää videoita ja musiikkia. Digivideokameran avchd-muodossa tallentama video toistuu tv-ruudulla suoraan kotipalvelimelta HD-muotoisena.

Myös osa digibokseista osaa tallentaa ajastetut ohjelmat kiintolevyilleen tai verkkolevylle niin, että ne ovat suoraan verkon yli katsottavissa erilaisilla mediatoistimilla, tai siirrettävissä mediapalvelimelle.

Musiikin kuunteluun voi käyttää tv:tä. Voi myös hankkia erillisen, äänenlaadultaan paremmin musiikkiin suunnitellun vahvistimeen kiinnitettävän erillisen mediatoistimen.

Mediatoistimia myydään erillisinä myös videoiden ja valokuvien katseluun käytettäväksi niiden televisioiden kanssa, joissa ko. ominaisuutta ei suoraan sisäänrakennettuna ole.

Erillisissä mediatoistimissa on myös usein lisäominaisuuksia: niillä voi parhaimmillaan myös ostaa ja vuokrata sisältöä: musiikkia, tv-sarjoja, elokuvia. Mediatoistimissa voi myös olla omia web-selaimia, tai valmiita tv-käyttöön soveltuvia web-palveluita kuten suora youtuben käyttömahdollisuus tai nettiradioiden etsintä- ja kuunteluominaisuuksia.

Myös televisioissa on aika ajoin testattu rajoitettuja web-selaintoiminallisuuksia. Toistaiseksi kuitenkin selaimet ovat olleet sekä ominaisuuksiltaan että käyttöliittymältään niin rajoitettuja, että sitä kautta ei ole suurempia netinsurffailukokemuksia on saanut. Hieman parempia web-selaimia on rakennettu viime vuosien pelikonsoleihin  -- tosin iidenkin käyttö on tuntunut rajoittuvan kyseisille selaimille erikseen optimoituihin pelikauppoihin.

Kotimedia tarvitsee kotipalvelimen

Kodin mediatoistimet vaativat kotiin mediapalvelimen. Mediapalvelimia myydään myös suoraan, esimerkiksi Microsoft Windows-pohjaisia kodin mediapalvelimia on tehnyt useampikin laitevalmistaja.

Mediapalvelinominaisuudet voi myös rakentaa tavallisiin kodin (pöytä)tietokoneisiin käyttöjärjestelmästä riippumatta - palvelut saa toimimaan niin Windows-, Linux- kuin Mac-koneisiin yhtä lailla.

Palvelinten käyntiääni on usein melko kova, ja niitä täytyy pitää päällä ja toistinlaitteiden saatavilla jatkuvasti - etenkin silloin, kun palvelimelta halutaan kuunnella musiikkia, katsella videoita tai valokuvia. Jos palvelimen sijoittaa olohuoneeseen, tuulettimien ja kiintolevyjen hurina kuuluu selvästi sohvalle, jossa aiemmin on tottunut siihen, että suurempia ylimääräisiä taustaääniä ei av-laitteista tule.

Lisäksi varsinkin videoiden  - ja myös isompien kuva- ja musiikkikirjastojen - arkistointi vie paljon kiintolevytilaa, jolloin kiintolevyjä yleensä tarvitaan useampia. Ostaa lisälevyt sitten isomman pöytäkoneen sisään tai ulkoisiksi usb-asemiksi, äänenvoimakkuus kasvaa entisestään. Levyt itsessään ja lisätuulettimien tarve houkuttaa palvelimen sijoittamista kotiverkossa kaappiin tai muualle pois kodin asuinhuoneista. Kaapeissa koneita säilyttäessä täytyy muistaa huolehtia palvelimen jäähdytystarpeista. Koneet voivat käydä kuumina, ja tarvitsevat vaihtuvaa, viileätä jäähdytysilmaa kotona yhtä lailla kuin ammattimaisissa konesaleissa.

Mediapalvelinohjelmistoja löytyy nykyään myös sisäänrakennettuna kodin verkkolevyjärjestelmistä, jotka käytännössä ovat nykyään palvelintietokoneita pakattuna levykoteloihin.

Tiedot ja palvelimet verkossa

Vaihtoehtona kaiken tiedon tallentamiselle kotiin on tallentaa tieto verkkoon. Tämä mahdollisuus on olemassa jo esimerkiksi joissain iptv-pohjaisissa TV-palveluissa joissa verkkodigiboksit hoitavat tiedon tallennuksen verkkoon ja tallennettuja ohjelmia voi katsoa kotona tietokoneella tai kehittyneemmillä verkkoon kytketyillä kodin mediatoistinlaitteilla. Vastaavasti Supermatrix tulee mahdollistamaan median tallentamisen käyttäjän omalle verkkolevylle, josta se on käytettävissä nopeiden yhteyksien kautta suoraan kodin päätelaitteilla. Omiin tallennettuihin tiedostoihin pääsee tällöin käsiksi muualtakin kuin vain oman kotiverkon kautta.

Tiedostojen lisäksi myös kodin mediapalvelimen voi siirtää verkkoon ja käyttää sen tarjoamia palveluita kodin päätelaitteilla. Näin ympäri vuorokauden päällä pidettävää laitetta ei kotona tarvita, ja tuulettimien hurinatkin siirtyvät minne ne kuuluvat.